Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen sotahistoria- ja kulttuuriretki Kuhmoisissa ja Kuhmalahdella 17.9.2022.

Lähes täysi bussillinen vapaussotamme historiasta kiinnostuneita retkeili syyssateisena lauantaina Pirkanmaan itäosissa. Menomatkalla oppaanamme toimi sekä alueen että aiheen hyvin tunteva maa- ja metsätaloustieteiden tohtori, vapaussoturin poika, Jaakko Heinämäki. Hän tutustutti meidät niin Vehkajärven taistelualueeseen kuin Kuhmakoskeen, joka oli vapaussodan länsirintaman itäisin piste. Tuolta rintamalinjalta punaiset yrittivät päästä kohti tärkeää Haapamäki-Jyväskylä -rataa. Kuhmoisten taistelussa 10.3.1918 miesvahva punaisten hyökkäysvoima tylstyi valkoisten motitukseen. Poikkijärvenkylässä tien 325 varrella on vuonna 1978 pystytetty taistelun muistomerkki 

Kuhmoisten operaatioalueen valkoisen armeijan taistelujoukoista on moni nimi jäänyt Suomen historiaan niin sota- kuin muilla ansioilla: K.F. Wilkman (Wilkama), Hans Kalm, Lauri ”Tahko” Pihkala, Niilo Sigell (Hersalo), Aladar Paasonen, Lennart Segerstråle.

Kuhmoisten kunta vaihtoi viime vuoden alusta Pirkanmaan maakuntaan. Lounaan yhteydessä kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen (kuva) kertoi meille 2200 asukkaan kunnan elinvoimasta: ”Pirkanmaan portti Päijänteelle”. Sisävesisataman merkityksen todisti hyvin Sahanrannan lounas- ja muut palvelut. Kylänraitilla ajettaessa näkee hyvin, että kaupallinen palvelutaso on tasokkaampi kuin asukasluku antaisi ymmärtää, kiitos vapaa-ajan asukkaiden suuren määrän. Kirkonkylässä sijaitsee upean näyttelykokoelman sisältävä Ase- ja varusmuseo. Siellä riittää niin pientä kuin suurta katsottavaa kunniamerkeistä aseisiin ja erilaisiin varusteisiin.

Kuhmoisten urheilukenttä sijaitsee osoitteessa Soini Nikkisen kaari 8. Allekirjoittanut kertoi, miksi kentän osoite on tuo ja mitä siihen liittyy. Tästä on erikseen oma tapahtumajuttunsa näillä sivuilla. Todettakoon vielä tässä, että Nikkisen vuonna 1956 heittämä ME 83.56 kesti kuusi päivää, kun puolalainen Janusz Sidlo rikkoi sen Milanossa. Siinä on upea rinnastus: Kuhmoinen ja Milano!

Paluumatkalla tutustuimme lähemmin Kuhmalahden, joka on nykyisin osa Kangasalaa, historiaan sekä vapaussodan 1918 että viime sotiemme perinteeseen. Oppaana toimi kunniapuheenjohtajamme, kuhmalahtelaissyntyinen Markku Rauhalahti.

Vehkajärven kyläkirkolla teimme kunnianosoituksen Suomen ensimmäisellä sankarihautausmaalla (kuva), samoin Kuhmalahden kirkkomaalla, missä sijaitsee myös vapaussodan muistomerkki.

Rauhalahti kertoi yhdessä Ilkka Lehtisen kanssa muutama vuosi sitten tehdystä muistomerkin kunnostuksesta. Se on nyt arvoisessaan kunnossa kuten sen ympärillä otettu retkeläisten yhteiskuvakin osoittaa.  Muistomerkissä on värssy, jonka kirjoittaja ei ole tiedossa: "He kulkivat pelvotta urhojen teitä. Siksi nyt siunaten muistamme heitä. Ääntä he kuulivat sykkivän rinnan. Ja uhriksi antoivat verensä hinnan." Kuhmalahden vapauttamisen päivä oli 21.3.1918.

Ennen Tampereelle paluuta saimme kokea vielä tunnelmallista Kuhmalahden palveluyrityshistoriaa. Joimme mustikkapiirakkakahvit legendaarisessa Pitkä-Seppä -baarissa.

Jouni Koskela, puheenjohtaja                                          

Kuvat: Jouni Koskela ja Markku Rauhalahti