Sotahistoria- ja kulttuuriretki Ruovedelle

Sotahistoria- ja kulttuuriretki Kurun kautta Ruovedelle ja paluu Juupajoen kautta lauantaina 18.9.2021

Koronavaara siirsi viime vuodelle suunnitellun Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen sotahistoria- ja kulttuuriretken Ruovedelle ja Juupajoelle tälle vuodelle. Retkeilyä on odotettu, niinpä syyskuun lauantaina matkaan lähti yli 30 oman maakunnan historiasta ja kulttuurista kiinnostunutta. Reitti kulki Tampereelta Kurun kautta, mikä on nykyisin Ylöjärven kaupunkia.

Bussissa Kurusta kerrottua

Allekirjoittanut kertoi bussissa Kurun kunnan historiaa, Kurun taisteluja 1918 ja Kurua tunnetuksi tehneitä henkilöitä ja tapahtumia. Kuru tunnetaan erityisesti graniitista ja Kuru-laivan onnettomuudesta, mistä on kulunut 92 vuotta.

Vapaussodan taisteluissa Kurun vapautti punaisten vallasta ruotsalaiseversti Harald Hjalmarsonin joukot 17.3.1918. Hjalmarson siirtyi joukkoineen Näsijärven itäpuolelle ja oli jo Tampereen porteilla Aitolahdella, kun hän sai ylipäällikkö Mannerheimilta määräyksen tulla eversti Ernst Linderin Satakunnan ryhmän avuksi Viljakkalaan ja Hämeenkyröön. Joukot tulivat siis taas Näsijärven yli ja rantautuivat Länsi-Teiskon alueella Pengonpohjassa.

Länsi-Teisko oli tuolloin osa Teiskon pitäjää. Vuonna 1954 Näsijärven länsipuolen osat liitettiin osin Kuruun ja osin Ylöjärveen. Näsijärven itäpuolella olleet Kurun kunnan osat liitettiin Teiskoon.

Tunnettuja kurulaisia ”Vänrikki Stoolin” lisäksi ovat olleet Kurussa syntyneet oikeustieteen professori, jatkosodan aikana Valpon päällikkönä toiminut Paavo Kastari (1907–1991), painonnoston raskaan sarjan Euroopan mestari Eino Mäkinen (1926–2014) ja Suomen nykyisen lentopallomaajoukkueen kova hakkuri Urpo Sivula (s. 1988).

Kurun Palhoniemen kartanolta, joka oli punaisten esikuntana, ja jonka he lähtiessään polttivat vuonna 1918, tuli bussiin mukaan oppaaksi Raimo Salminen Ruovedeltä. Hänen kumppaninaan oli Sauli Latvala, joka oli vierailukohteissa mukanamme. Kartanon vaiheet liittyvät kuuluisaan Tampereen Idmanin suvun historiaan.

Raimo Salminen kertoi monipuolisesti Ruoveden historiasta ja kulttuurista

Raimo Salmisen tietovarasto niin sotahistoriasta kuin kulttuurista oli ehtymätön koko päivän. Saimme kuulla valkoisten ja punaisten joukkojen liikkumisista ja taisteluista. Saimme kuulla kartanoiden, talojen ja tilojen taustahistoriaa. Saimme kuulla, missä Ruovedellä ollessaan vaikuttivat Runeberg, Gallen-Kallela, Sillanpää, Sibelius, Merikanto, Viita ja Meriluoto jne. Välillä kuljimme Paarlammin-Pihlajalahden museotiellä, missä saimme tien päällä arvailla, että mikä olikaan se pohjalaisten joukkojen vuoreksi nimeämä kohta. Moni peltoaukea, nykyinen kuusimetsä ja joen ja järven ranta sai katsojansa näkemään ne aivan eri tavalla, kun Salminen avasi noiden paikkojen isänmaamme vapauteen vaikuttaneita vaiheita.

Jäminkipohjassa Pekkalan kartanossa isäntä Marcus Hackman kertoi niin vanhan sääntöperintötilan vaiheita kuin sen, miten punakaarti valtasi kartanon majoittumisella ja joukkojen syöttämisellä helmikuun alussa 1918, ja mikä sitten traagisesti päättyi punaisten Runeberginpäivänä tekemään kartanon omistajan, maanviljelysneuvos Alexander Aminoffin (1865–1918) murhaan. Hän oli nykyisen isännän isoisoisä. Samaan rakennukseen surmahuoneen kohdalle osui myöhemmin punaisten tykistötuli, minkä shrapnelleja edelleen näkyy hirsiseinässä.

Runoilija, taiteilija Heikki Asunnan (1904–1959) ateljee sijaitsee Ruoveden Kirkonkylän tuntumassa. Alkuperäisiä rakennuksia on viime vuosina kunnostettu talkoilla säätiön toimesta. Retkeläiset ihastelivat monia mielenkiintoisia taideteoksia, kirjallisuutta, museoesineitä, joita ei missään muualla ole. Suurin osa meistä oli ensimmäistä kertaa käymässä Asunnan ateljeessa. Esittelijöinä toimivat Iivu Asunta ja Seppo Rantanen.

Asunnan runot ja muukin taide henkivät vahvaa isänmaallisuutta. Asunta menestyi myös taidekilpailuissa kuten Lontoon olympialaisissa 1948 ja vuotta aiemmin Suomen suurkisoissa. Molemmissa hänellä oli kilpailuteoksena urheilumarssin sanat ”Kestä ja voita”. Koska ateljeen kokoelmissa ei ollut ko. marssilaulun sanoja säilyneenä, lahjoitti yhdistys kiitokseksi esittelystä ateljeelle teoksen Suomen suurkisoista, missä nuo urheilumarssin sanat ovat painettuina.

Yhdistys laski kukkaset Vapaussodan muistokivelle ja Mannisen taistelun muistomerkille

Ruoveden kirkkomaalla Salminen kävelytti meitä vapaussodan ja talvi- ja jatkosodan kannalta merkittävillä muistomerkeillä ja hautakivillä. Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja, kenraali Kalervo Sipi laski yhdessä allekirjoittaneen kanssa havuruusut Vapaussodan muistokivelle, mihin on haudattuna 12 ruoveteläistä vapaussoturia. Mannisen taistelun muistomerkille Väärinmajan kylässä kukkinen laskijoina toimivat Markku Rauhalahti ja Riitta Sompa-Hokkanen. Tuossa taistelussa kaatui yhdeksän ylihärmäläistä. Pohjalaiset käyvät paikalla vuosittain 15. maaliskuuta.

Taistelut ulottuivat myös läheiseen Mannisen taloon, minkä pihapiirissä retkeläiset saivat kuulla talon nykyiseltä isännältä Antti Peltolalta niin vuoden 1918 vaiheista kuin myöhemmin tilan alueelta löytyneiden ammusten suuresta määrästä. Punaisten tykkitulessa tuhoutui myös silloinen tilan päärakennus.

Walleniuksen Wapriikki Juupajoen Korkeakoskella

Historiaa ja kulttuuria sisälsi retken jatkokin Juupajoen Korkeakoskelle, minkä eversti Martin Wetzerin joukot olivat vapauttaneet 19.3.1918.

Pirkanmaan asukasluvultaan pienin kunta Juupajoki (1798 asukasta) on tunnettu muun muassa Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemasta ja ilmakehä- ja ilmastotutkimusasemasta sekä kahdesta suuresta sahasta. Taidenäyttely- ja kahvilakäyttöön avattu 1800-luvun lopulta oleva kenkätehdasrakennus kantaa perustajansa nimeä Walleniuksen Wapriikki. Koskimiljöö on tarjonnut voimaa ja läheinen ratayhteys logistiikkaa. Nyt miljöö tarjoaa luonnon kauneutta, ja Tampere-Haapamäki-rata edelleen henkilö- ja tavaraliikenteen kuljetuksia.

Kuuluisimpia juupajokelaisia on ollut Lylyn kylästä maailmalle lähtenyt rautatieläinen Verner Järvinen (1870-1941), joka voitti Ateenan väliolympialaisissa vuonna 1906 antiikkisen kiekonheiton. Hän sai lempinimen Isä-Järvinen, kun kasvatti ja valmensi neljä poikaansa huippu-urheilijoiksi. Heistä Matti oli keihäänheiton olympiavoittaja ja kaksinkertainen Euroopan mestari sekä 10-kertainen ME-mies, ja Aki kaksinkertainen olympiahopeamitalisti 10-ottelussa.

Teksti: Jouni Koskela

Kuvat: Sirkka Ojala ja Markku Rauhalahti