Sotahistorian ja kulttuuriperinteen retki 12.-14.9.2025 ”Porkkalan tunnelista Ahvenanmaan taisteluihin”

Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen ja Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen yhteinen sotahistorian ja kulttuuriperinteen retki organisoitiin perinteisissä puitteissa, kun kuljimme turvallisesti Tuovisen bussissa VH:n kuljettamana (nyt Salon matkatoimiston alla), ja kun historiatietoa saimme Tuomo Juntusen opastamana. Tuomolle tämä oli 529. sotahistorian matka, jonka hän on vetänyt (huikea luku sisältää myös valmistelumatkat). Kaikkiaan meitä oli mukana 38.

Retken anti alkoi viime sotiemme jälkeisestä ajasta, kun Porkkalan alue jouduttiin rauhan ehtoihin liittyen vuokraamaan 50 vuodeksi Neuvostoliiton sotilastukikohdaksi. Onneksi tuo ajanjakso muodostui vain vajaan 12 vuoden mittaiseksi. Alueen rajan muistomerkki sijaitsee Espoonlahdella.

Degerbyssä on neuvostoajan historiaa hyvin valaiseva Igor-museo. Siellä saimme värikkään selostuksen opas Bengt Gottbergiltä.

Porkkalan tunneli tarkoitti vuokra-aikana junamatkaa alueen läpi. Helsinki-Turku -radalla ikkunat peitettiin Porkkalan matkalla, etteivät vain matkustajat nähneet mitään vuokra-alueen toiminnasta.

Ahvenanmaalla on taisteltu strategisista meriasemista vuosisatoja, mutta erityisesti laulun tunnetuksi tekemässä Oolannin sodassa, joka oli osa Krimin sotaa 1853–1856. Laulun lisäksi tuota aikaa Ahvenanmaalla on esillä runsaasti uusimmassa Myrskyluodon Maija -elokuvassa. Bomarsundin linnoitus ei koskaan valmistunut, mutta alueella on nyt historiaa hyvin valottava Bomarsundin vierailukeskus/museo.

Kastelholman linna kertoo vanhemmista ajoista, erityisesti 1500-luku on mielenkiintoinen mm. Kaarina Maununtyttäreen liittyen.

Vapaussodan taisteluista Ahvenanmaalla kertoo Godbyn taisteluiden muistomerkki. Taistelut olivat 17. ja 19.2.1918. Muistomerkki on pystytetty vuonna 1938.

Muistomerkki on yksi niistä, joka kuuluu meneillään olevaan Vapaussodan Perinneliiton muistomerkkien omistuksen selvityshankkeeseen. Ahvenanmaalla vapaussodan aikaisista sotilaallisista toimista kertoo myös vuonna 2021 Vårdön saarelle pystytetty Saariston vapaajoukon muistomerkki.

1918 ulko- ja sisäpoliittisia tapahtumia Ahvenanmaalla voi lyhyesti kuvata, että Ruotsi ”kalasteli” Ahvenanmaata itselleen. Venäläisten joukkojen ja punakaartin poisajamiseen saapunut saksalainen laivasto-osasto oli siten keskeisessä roolissa, että ruotsalaiset eivät voineet röyhkeästi omia itselleen saaristoalueen ”puhdistamista” ja turvaamista. Kun vuonna 1921 Kansainliitto ratkaisi Ahvenanmaan Suomen hyväksi, niin em. saksalaisoperaatiolla oli merkitystä.

 Jouni Koskela)