Tarton rauhassa sinetöitiin Suomen itsenäisyys

Suomen ja Neuvosto-Venäjän välinen alkuvuodesta 1918 alkanut ja noin kolme vuotta kestänyt sotatila päättyi Tartossa 14.10.1920 solmittuun rauhaan. Sopimus astui voimaan 31. joulukuuta 1920. Rauhanneuvottelujen suomalaisvaltuuskuntaa johti J. K. Paasikivi. Valtuuskunnassa olivat edustettuina kaikki silloiset puolueet. Kokoomuslaisen Paasikiven lisäksi valtuuskunnassa olivat Aleksander Frey (RKP), Väinö Kivilinna (Maalaisliitto), Väinö Tanner (SDP), Rudolf Walden (puolueeton, oikeisto), Juho Vennola (Edistyspuolue) ja Väinö Voionmaa (SDP). Neuvottelut Tartossa alkoivat 12. kesäkuuta 1920 ja kestivät yli neljä kuukautta. Neuvottelujen aikana elokuun puolivälissä solmittiin maiden välinen aselepo.

Neuvotteluprosessi oli pitkä ja rauhansopimus laaja asiakirja. Siinä on kaikkiaan 39 artiklaa eli asiakohtaa. Sopimuksessa määriteltiin ensimmäisen kerran itsenäisen Suomen rajat. Suomi sai Petsamon alueen ja sitä kautta yhteyden Jäämereen. Repolan ja Porajärven karjalaispitäjiä, jotka olivat halunneet ja päättäneet liittyä Suomeen, ei saatu Suomelle. Maiden välisen sotatilan lopettaminen ja rajan määrittelyn lisäksi sopimuksessa on suuri määrä oikeudellisia ja taloudellisia sekä maiden välisten suhteiden järjestämiseen liittyviä osia.

Tampereen Suomalaisen Klubin Maanpuolustuskerho ja Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys järjestivät 15.10.2020 seminaarin, jossa käsiteltiin Suomen itsenäisyyshistoriaa, Tarton rauhaa ja laajemminkin Vapaussotaamme. Asiantuntijaluennot esittivät professori Martti Häikiö ja fil. tohtori Tuomas Hoppu.

– Tarton rauhanneuvottelujen Suomen valtuuskunnan puheenjohtajan Juho Kusti Paasikivellä on Suomen itsenäisyyshistoriaan liittyvä huikaisevan pitkä ja merkittävä elämänkaari 1900-luvun alkuvuosista aina vuoteen 1956 saakka, totesi hänen henkilöhistoriaansa syvällisesti perehtynyt Martti Häikiö. Paasikiven viitoittama "Paasikiven linja" sai alkunsa jo 1900-luvun alun sortovuosina.

Marraskuussa 2020 on kulunut 150 vuotta Paasikiven syntymästä. Paasikiven muistoa vaaliva Paasikivi-Seura pyrkii edistämään kaikkien kansalaispiirien keskuudessa kiinnostusta Suomen ulkopolitiikkaan ja kansainvälisiin kysymyksiin. Juhlavuonna seura on julkaissut mittavan J. K. Paasikiven elämäntyötä koskevan digitaalisen tietopankin.

Martti Häikiö totesi, että Tarton rauhaneuvotteluissa Puolan ajoittainen sotamenestys Venäjän ja Puolan välisessä sodassa helpotti Suomen asiaa. Venäjä halusi pian saada aikaan rauhan sekä Puolan, että Suomen kanssa.

Tuomas Hoppu kertoi venäläisistä joukoista vuoden 1918 sodassa Suomessa. Suomessa oli vielä alkuvuodesta kymmeniä tuhansia venäläisiä sotilaita, mutta vain pieni osa niistä osallistui punaisten mukana sotaan.

– Venäjän lokakuun 1917 vallankumouksen jälkeen venäläisiä palautui kotimaahansa ja täällä olevien joukossa kuri höltyi. Sotaväen keskuudessa aiheutui levottomuuksia ja veritekoja. Venäläisen sotaväen merkitys Suomen vapaussodassa ei ollut vallan suuri, totesi Tuomas Hoppu. Suurempi merkitys oli venäläisiltä joukoilta saadut aseet ja Pietarista junalasteittain toimitetut aseet. Aseet olivat punaisille tuiki tarpeellisia.

Venäläisiä sotilaita oli merkittävämmin mukana Vilppulan, Mäntyharjun, Antrean ja Viipurin taisteluissa. Tampereen taistelussakin maalis-huhtikuun vaihteessa 1918 heitä oli myös mukana jonkin verran, ja sitä ennen helmi-maaliskuussa Ruovedellä.

Vapaussodan Perinneliitto ja sen alueelliset jäsenyhteisöt ovat järjestäneet tänä syksynä monia tilaisuuksia, joissa on teemana ollut Tarton rauha 100 vuotta. Helsinkiin suunniteltu pääjuhla peruttiin koronatilanteen takia. Tampereen seudun perinneyhdistys oli suunnitellut juhlamatkan Tarttoon juuri satavuotispäivänä 14. lokakuuta, mutta samasta syystä matka siirtyi. Tavoitteena on tehdä matka vuoden päästä.

Teksti: Markku Rauhalahti.

Markku Rauhalahden puheenvuoro seminaarissa

Hyvä seminaariväki,

Jos kaikki olisi mennyt, kuten viime syksynä suunnittelimme, tällä hetkellä olisimme palaamassa kahdella bussiryhmällä Tartosta. Eilen illalla olisimme viettäneet ikimuistoisen juhlatapahtuman Eesti Ülioppilaste Selts´in talossa, jossa Tarton rauha solmittiin, päivälleen sata vuotta aikaisemmin. Matkan järjestäjänä olimme me - Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys. Matkaan oli keväällä jo ilmoittautunut yli 50 henkeä, monia myös muista VAPEn alueyhdistyksistä. - Tunnetuista syistä matka ei toteutunut. Saa nähdä, voimmeko toteuttaa sen vuoden päästä Tarton rauha 100+1-merkeissä.

Perinneyhdistyksessämme olemme tyytyväisiä, että Klubin maanpuolustuskerho päätti järjestää tämäniltaisen tilaisuuden ja pyysi meidät mukaan ikään kuin "henkiseksi tueksi". Kiitos Kalelle ja muille työryhmän jäsenille sekä seminaarimme asiantuntijoille!

Hyvät ystävät! Muistelemme nyt maamme itsenäisyyden kannalta yhtä tärkeimmistä päivistä. Mutta tiedotusvälineet eivät juuri ole juhlapäivää noteeranneet. Kiitos kuitenkin Martti Häikiölle selkeästä puheenvuorosta YLEn eilispäivän (14.10.) radio- ja tv-uutisissa. Lehdistä Tarton rauhaa ei ole juuri löytynyt. Olemmeko epäonnistuneet perinneyhteisöjen yhdessä olennaisessa tehtävässä - perinteen siirtämisessä nykyisille ja tuleville sukupolville? Vakavan itsetutkistelun paikka.

Hyvää seminaarin jatkoa!