Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten kunnostetun muistomerkin käyttöönotto

20.8.2021

Viron itsenäisyyden palautumisesta 30 vuotta. Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten kunnostetun muistomerkin käyttöönotto 20.8.2021

Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen puheenjohtajan Jouni Koskelan puhe Kalevankankaan tilaisuudessa.


Arvoisat Suomen ja Viron ystävät!

Suomi ja Viro ovat kautta historian olleet sukulais- ja ystävyyskansoja. Molemmat ovat muodostaneet kulttuurin ja sivistyksen avulla kansallista itsenäisyyttä ja identiteettiä. Molemmat ovat joutuneet sekä kamppailemaan että kärsimään maantieteellisen asemansa vuoksi idän ja lännen rajalla.

Historioissamme on myös eroja, niin poliittisia kuin sotilaallisia. Voimme pelkistää, että Suomi on joutunut asemoitumaan vain yhdellä suunnalla, itänaapurin kanssa, on sen nimi sitten ollut Venäjä, Neuvosto-Venäjä tai Neuvostoliitto. Virolla haaste on ollut sama, mutta sen lisäksi myös asemoituminen länteen, Saksan kanssa.

Ensimmäisen maailmansodan myötä Eurooppa koki valtiollisen murroksen, syntyi runsaasti uusia valtioita, ns. reunavaltioita, joiden kaikkein rajat eivät olleet täysin selviä. Kun seisomme tällä paikalla Tampereen Kalevankankaalla, niin se kertoo meille Suomen vapaussodasta. Vieressämme on laillisen hallituksen puolesta taistelleiden valkoisen armeijan kaatuneiden sotilaiden hautamuistomerkki. Suomessa itsenäistymisjulistuksesta vapauteen meni noin puoli vuotta. Samoihin aikoihin Virossa siihen meni lähes kaksi vuotta. Nyt tällä paikalla muistamme niitä suomalaisia, jotka taistellen Viron vapauden puolesta antoivat henkensä talvella 1919. Tuolloin Suomen hallitus myötävaikutti Viron vapautumiseen bolševikkien ylivallasta lähettämällä vapaaehtoisjoukkoja ja aseita sekä avustamalla Viroa myös rahallisesti.


Puheenjohtaja Jouni Koskela.

Jo vuonna 1918 oli Suomen ja Viron yhteistyötä kaavailtu aina suomalais-virolaisen valtioliiton tai jopa liittovaltion perustamiseen saakka. Se oli tarkoitettu ulkopolitiikka varten ja ulkoisia vihollisia vastaan, sillä sopimusluonnoksen 1. pykälä sisälsi sen, että kumpikin tasavalta olisi ollut sisäisiin asioihin nähden itsenäinen. Näin pitkälle ei kuitenkaan menty, eikä menty 1920-luvullakaan Suomen osalta, jolloin Suomea suunniteltiin mukaan Puolan ja Baltian maiden yhteistyöhön, eikä meillä menty näin pitkälle myöhemminkään, toki sotilaallista yhteistyötä tehtiin 1930-luvulla.

Toinen maailmansota pyörteineen johti siihen, että monien vuosikymmenien jälkeen 20.8.1991 veljeskansamme Viro saattoi palauttaa itsenäisyytensä, Neuvostoliitto oli romahtanut. Tänään tuosta päivästä on kulunut tasan 30 vuotta. Kuluneet 30 vuotta kertovat hyvin, mikä merkitys on itsenäiselle valtiolle vapaudella, demokratialla, toimivalla hallinnolla ja taloudella, kulttuurilla ja sivistyksellä. Viro on noussut tasavertaisesti läntisten maiden joukkoon. Samaa ei voi sanoa esimerkiksi Valko-Venäjästä, jonka askelmerkit ja poliittinen tie on viimeisten 30 vuoden aikana ollut hyvin erilainen kuin esimerkiksi Virolla.

Tänään täällä Kalevankankaalla osoitamme kunniaa niin itsenäiselle Virolle kuin niille suomalaisille, jotka taistelivat Viron vapauden puolesta vuonna 1919. Saamme nyt osoittaa tuota kunniaa muistomerkillä, joka on saatettu arvoiseensa kuntoon.

Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen puolesta haluan kiittää kaikkia niitä yhteistyötahoja, joiden kanssa olemme saaneet yhdessä edistää meille arvokasta aatetta ja perinteitä. Samalla haluan kiittää myös muistomerkin korjaustyön tehneitä onnistuneesta työstä.

Lopuksi toivotan hyvää Viron itsenäisyyden palauttamispäivää!


Kuvat: Sirkka Ojala