Kokouksen jälkeen kuultiin yhdistyksen hallituksen jäsenen Jouni Koskelan esitelmä. Jouni on Pori/Rauma–Tampere -rataryhmän (PRT) monivuotinen sihteeri. Tiivistelmä esitelmästä:
Pori-Tampere -radan merkitys vapaussodan eri vaiheissa
Pori-Tampere -rata otettiin käyttöön 125 vuotta sitten. Ratayhteys Raumalle on kaksi vuotta ja ratayhteys Mäntyluotoon neljä vuotta nuorempi. Talvella 1918 Porin rata ja sen mahdollistama kuljetusverkosto oli punaisten hallussa. Valkoisten Satakunnan ryhmän komentajan eversti Ernst Linderin esikunta oli Kankaanpäässä muutaman kymmenen kilometrin päässä radasta. Helmikuun loppupuolelta lähtien valkoisten päämajasta annettiin käskyjä punaisten ratayhteyden katkaisemiseksi.
Satakunnan ryhmän taistelut olivat jumiutuneet koko 130 kilometrin mittaisen ratalinjan pohjoispuolelle. Kun punaisten rintama petti Mannanmäellä Hämeenkyrön ja Ikaalisten rajalla 24.3.1918, alkoi Satakunnan ryhmän, jota oli vahvistettu eversti Hjalmarsonin johtamilla joukoilla, hyökkäys kohti Tamperetta. Kaksi päivää myöhemmin Linderin joukot valloittivat Siuron aseman, joka oli ollut punaisten tärkeä kuljetuspiste. Punaisten rautatiekuljetukset olivat sen jälkeen mahdollisia enää Porin ja Karkun aseman välillä. Ratayhteyden katkaisemisella oli suuri merkitys Tampereen valtauksen etenemiselle muista suunnista. Kuitenkin taistelut läntisellä rintamalla Porin radalla ja sen tuntumassa jatkuivat vielä päivää vaille kaksi viikkoa Tampereen valtauksen jälkeen. 19.4.1918 Linder, silloin jo kenraali, ilmoitti Päämajaan: ”Porin rata on kokonaan meidän hallussamme”.
Porin radan valloittaminen kesti valkoiselta armeijalta lähes kaksi kuukautta. Radalla oli keskeinen rooli vapaussodassa niin taistelujen kulun kannalta kuin laajemmin rakennetun infran vaikutuksen osalta.
Vapaussoturi-lehdessä 3/2020 (s. 28–31) on aiheesta Jouni Koskelan laaja kirjoitus.
Teksti: Jouni Koskela.
