YHDISTYS LASKI HAVUKUKAT VIIMEISEN VAPAUSSOTURIN HAUDALLE SÄÄKSMÄELLÄ

Yhdistyksemme teki sotahistoria- ja kulttuuriretken 16.9. Valkeakosken 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi useisiin eri kohteisiin kaupungin alueella. Vuonna 1923 Valkeakosken kauppala irtaantui Sääksmäen pitäjästä. Vuonna 1963 siitä tuli kaupunki. Vuonna 1973 Sääksmäki liitettiin Valkeakoskeen.

Retkeläiset laskivat havukukat kolmelle viime sotiemme sankarihaudoille: Valkeakosken kirkkomaalla, Metsäkansan kyläkirkolla ja Sääksmäen kivikirkolla. Vapaussotureiden muistolle havukukat laskimme Sääksmäellä muistomerkille ja vapaussoturi Lauri Nurmisen haudalle.

Vapaussodan muistomerkki sijaitsee Sääksmäen yli 500 vuotta vanhan kivikirkon hautausmaalla. Muistomerkin teksti on paljon kertova: ”Uskollisina synnyinmaansa laielle 1918”. Tuon viestin soisi olevan tänäkin päivänä paremmin esillä. Se kertoo sen, että kyse oli isänmaan vapaudesta ja itsenäisyydestä. Tätä korosti myös akateemikko, professori Eino Jutikkala, jonka hautamuistomerkki on samalla hautausmaalla. Samalle hautausmaalle on myös haudattu 10 Metsäkansan verilöylyn 23 uhrista, jotka punakaarti surmasi huhtikuun loppupuolella 1918.

Vierailumme pääkohde oli Sääksmäen hautausmaalla viimeisen elossa olleen vapaussoturin Lauri Olavi Nurmisen hauta (1906-2009). Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtajana laskin yhdessä ex-puheenjohtaja Kalervo Sipin kanssa havukukat Nurmisen haudalle. Perinneliiton 30-vuotisjuhlakirja kertoo seuraavasti: ”Viimeinen vapaussoturi Pirkkalassa 9.9.1906 syntynyt Lauri Nurminen kuoli Valkeakoskella 20.2.2009”. Lauri Nurminen on haudattu havumiekan kera 6.3.2009.

Nuoresta iästään huolimatta Lauri otti osaa vapaussotaan Tampereen seudulla. Hän toimi muun muassa Satakunnan ryhmän komentajan eversti Ernst Linderin lähettinä. Lauri Nurminen kuului Nokian suojeluskuntaan. Hän taisteli isänmaan vapauden ja itsenäisyyden puolesta myös talvi- ja jatkosodissa. Sotilasarvoltaan hän oli vääpeli. Elämäntyönsä hän teki metsäteknikkona Yhtyneillä paperitehtailla Valkeakoskella.

Retkestä olisi paljon lisäkerrottavaa, mutta tässä vain muutamia lyhyitä poimintoja. Ansiokas oppaamme oli Veikko Karppi, alunperin sääksmäkeläinen, eläkkeellä oleva ylikonstaapeli. Historia-, kulttuuri-  ja yhteiskuntatietojen lisäksi kuulimme ja näimme muun muassa Hakulisen hiihtävän, Juuson lippalakkeineen, entisen myllykylän ”kelpaavat naiset”, miksei rakennettu ”pikku-Manhattania”, mikä oli rahan haju yms.

Päivölän kansanopistolla sotiemme perinnehuoneen esitteli Jussi Häyrynen, aktiivinen reserviläinen ja sotaveteraanityön tekijä. Kansanedustaja Pauli Kiuru kertoi paikallisidentiteetin merkityksestä. Muun muassa siitä, miten hän kaupungin markkinointipäällikkönä toimiessaan ymmärsi, että sääksmäkeläiset ovat sääksmäkeläisiä, eivätkä koskilaisia.

Jouni Koskela